Tuotamme tutkimustietoa laaja-alaisesti julkisen toiminnan alaan kuuluvista oikeudellisista kysymyksistä tarkastelemalla julkista toimintaa paitsi valtion ja kuntien viranomaisten, myös muiden julkista valtaa käyttävien tahojen kannalta. Toimimme Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksella.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen ja OTT, yliopistolehtori Evgeniya Kurvisen kirjoittama teos ”Asiakas- ja potilastietojen käsittelyn sääntely” on ilmestynyt. Teos kokoaa yhteen asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön ja tarjoaa vastauksia siihen, miten asiakas- ja potilastietoja on käsiteltävä ja niiden tiedonhallinta järjestettävä. Teos tilattavissa Alma Talentin verkkosivuilta.
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon tuoreen tutkimuksen mukaan kunnanjohtajille lakisääteinen johtajasopimus ei selkeytä heidän asemaansa johtajana. Virikko tarkasteli johtajasopimuksen oikeudellista luonnetta ja sisältöä Focus Localis -julkaisussa (2/2024) ilmestyneessä artikkelissaan ”Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamisen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen”. Lue lisää tutkimustuloksista. Tutkimus luettavissa Journal.fi -palvelussa.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkosen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kansainvälisten asioiden koordinaattori, VTM Kalle Videnojan julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa peräänkuulutetaan uutta sääntelyä koskien tutkimusetiikkaa. Nykyisellään Suomen yliopistolaissa viitataan yliopistojen velvollisuuteen järjestää toimintansa hyvän tieteellisen käytännön (HTK) mukaisesti. Lue lisää tutkimustuloksista täältä. Tutkimus luettavissa Edilexissä.
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta valittiin joulukuussa Focus Localis -tiedejulkaisun päätoimittajaksi ja kuntaoikeuden yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko lehden toimitussihteeriksi. Heidän toimikautensa alkaa keväällä 2024 ja kestää kaksi vuotta. Muukkonen on aiemmin vastannut Oikeus -lehden Oikeudellista elämää -palstasta. Hän on lisäksi toiminut Joensuun yliopiston Oikeustieteellisiä julkaisuja -sarjan toimitussihteerinä ja toimittanut Pentti Arajärven juhlakirjan. Matti Muukkosen kaksivuotisen […]
Henkilötietoja ei lähtökohtaisesti saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne on kerätty. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen Euroopan unionin (EU) tietosuojasääntelyn periaate, ja sillä on merkittävä asema valtiosääntöisenä doktriinina. Tutkimuksessa tunnistetaan poliisin rekistereissä olevien biometristen ja DNA-tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat lainsäädännölliset haasteet sääntelyssä, joka koskee näiden tietojen luovuttamista EU-maan lainvalvontaviranomaiselle muihin kuin alkuperäistä vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi arvioidaan, […]
Väitöskirjatutkija Helinä Tiura-Virran ja OTT Evgeniya Kurvisen artikkelissa tutkitaan, missä tilanteissa luottamuksellinen hoitosuhde ei muodostu esteeksi antaa potilaan henkilöllisyyttä koskevia tietoja poliisille rikosten selvittämisen yhteydessä. Luottamuksellisen hoitosuhteen suojan ulottuvuutta potilaan henkilöllisyyttä koskeviin tietoihin arvioidaan salassapitosäännösten ja todistamiskiellon kautta. Poliisin mahdollisuus saada potilasta koskevaa tietoa terveydenhuollon toimijalta muuta kuin törkeää rikosta selvitettäessä ja ilman asianomaisen henkilön […]
Oikeustapauskommentissa tarkastellaan ratkaisun KKO 2023:24 perusteella, minkälaisin edellytyksin viranomainen voi omasta aloitteestaan antaa henkilötietoja toiselle viranomaiselle. Kirjoituksessa tarkastellaan tietojen antamiseen liittyvää julkisen vallan käyttöä ja analysoidaan oma-aloitteisen tietojen antamisen perusteita. Kirjoituksen mukaan viranomaisella olevien tietojen antamisen perusteet määräytyvät sen mukaan, onko annettava tieto julkinen vai salassa pidettävä. Salassa pidettävien henkilötietojen oma-aloitteisesta antamisesta toiselle viranomaiselle tulee […]
Malmisen ja Muukkosen artikkeli Subsidiariteettiperiaate taustansa valossa– voisiko se vihdoin olla hyödyllinen myös Suomen oikeudessa? julkaistiin Oikeus-lehden numerossa 2/2023. Artikkelissa eritellään, mitä subsidiariteettiperiaatteella tarkoitetaan ja miten sitä on hyödynnetty esimerkiksi eurooppaoikeudessa. Artikkelin lähtökohtana on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Suomen hallintojärjestelmään omaksuttiin kolmas hallinnollinen taso. Valtiosääntömme ei kuitenkaan selvästi määrittele, miten tasojen välisiin suhteisiin tulisi suhtautua tai […]
Itä-Suomen yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistyössä tekemän VNTEAS-hankeselvityksen mukaan viranomaisten oma-aloitteista tietojen antamista koskevan sääntelyn ongelmat liittyvät lainvalmisteluun. Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Selvitys tarjoaa konkreettisia sääntelyn kehittämisehdotuksia, joilla voidaan paremmin vastata oma-aloitteisen tietojen antamisen tarpeisiin rikosten torjumiseksi ja […]
Tervetuloa kaikille avoimeen webinaariin torstaina 8.6.2023 klo 9.00–10.30. Hankkeessa tarkasteltiin viranomaisten välistä oma-aloitteista turvallisuus- ja rikostorjuntaperustaista tietojen antamista. Tavoitteena oli selvittää viranomaisten välisen tiedonkulun kannalta haastavaksi usein koettuun sääntely-ympäristöön liittyviä tulkintaongelmia ja niiden syitä sekä viranomaisten käytännön kokemuksia.Hankkeen aiheeseen syvennyttiin oikeusvertailevalla aineistolla ja sääntelyn kehitysvaiheita tarkastelevalla oikeushistoriallisella katsauksella. Hankkeen perusteella esitetään konkreettisia sääntely- ja toteuttamisvaihtoehtoja […]